4H:sta taitoja työelämään
Mikä minusta tulee isona? Siinä on kysymys, jota näinä
päivinä moni nuori miettii, sillä kevään yhteishaku on alkanut maanantaina. Kysymys,
jota itsekin tuli mietittyä moneen kertaan niin ysiluokan kuin lukion
päättyessä. Opettajat olivat sitä mieltä, että minun kannattaisi lähteä
yliopistoon. Itse en ollut kuitenkaan samaa mieltä. Halusin käytännönläheisen
työn, jossa saan olla ihmisten kanssa tekemisissä. Onneksi kuuntelin itseäni
enkä muita tehdessäni päätöstä opiskelupaikastani. On tärkeä muistaa, että apua
voi pyytää uravalintaan, mutta jokaisen on itse tehtävä se päätös, mitä HALUAA
tehdä isona. Yhteisöpedagogi, tradenomi, biologiaa yliopistoon… Ääh… Päätin hakuajan viimeisinä päivinä, että
yritän päästä opiskelemaan terveydenhoitajaksi. Päätös ei ole kaduttanut
päivääkään!
Asuin Virroilla maaseudulla kunnes valmistuin ylioppilaaksi
keväällä 2011. Toimin useamman vuoden oman kylän 4H-kerhon ohjaajana. Ensin
olin apuohjaajana ja sitten yläaste- ja lukioikäisenä sain pitää kerhoa kaksin
kaverini kanssa. Siinä tuli vuosien varrella vietettyä perjantai-illat lasten
ja nuorten kanssa. Kerhoa ohjatessa oppi kantamaan vastuuta. Piti suunnitella
seuraavan kerhokerran ohjelma, ilmoittaa kerhosta kerholaisille ja heidän vanhemmilleen
sekä toteuttaa kerhoilta vain muutamia vastuualueita mainitakseni.
Itsevarmuuteni ja ryhmänohjaustaitoni kehittyivät. Huomasin omat vahvuudet ja
heikkouteni ohjaajana ja ihmisenä. Opin tekemään yhteistyötä kerholaisten
vanhempien ja 4H-yhdistyksen kanssa. Välillä teimme myös tutustumiskäyntejä ja
retkiä erilaisiin kohteisiin. Tämäkin vaati yhteistyökumppaneita.
Mietitäänpä sitten ammattia, johon olen valmistumassa.
Kuvitellaan, että minusta tulisi ”neuvolan täti” valmistuttuani. Lapset, nuoret
ja heidän vanhemmat ovat minun asiakkaitani. Minun tehtäväni on mm. seurata
lapsen kasvua ja kehitystä ja lähettää lapsi tarkempiin tutkimuksiin, jos
havaitsen jotain poikkeavaa. Aika vastuullinen tehtävä, eikö vain?
Terveydenhoitajalle on tärkeää myös esiintymistaidot ja ryhmäohjaus, sillä hän
antaa ohjeistusta potilaille erikseen tai hän voi vaikkapa pitää
synnytysvalmennusryhmää vanhemmille. Niin ja työhän on moniammatillista.
Yhteistyökumppaneina ovat lääkärit, hoitajat, fysioterapeutit, lasten
vanhemmat, opettajat, päiväkodin työntekijät…
Huomaatko jotain yhteistä kerhonohjaajan ja
terveydenhoitajan työssä?...
Tässä olen yhtenä elävänä esimerkkinä 4H-nuoresta, joka on
saanut paljon eväitä elämäänsä 4H-harrastuksen avulla. Olen huomannut että
taidoista on ollut hyötyä koulussa, kesätöissä, harjoittelujaksoilla ja
vapaa-ajalla. Samanlaisia menestystarinoita löytyy myös monesta muusta
4H-nuoresta, mm. 4H-yrittäjistä. Harrastuksessa opitut taidot näkyvät vahvasti
tulevassa ammatissa. Varmasti osa 4H-yrittäjistä jatkaa yrittäjän uraa ja tienaa sillä leipänsä.
Kerhonohjaus on työkokemuksena todella hyvää, vaikka sitä ei
aina huomaa tai ymmärrä. Aina ohjaus ei ole helppoa, koska kaikki ei aina mene
kerhossa suunnitelmien mukaan. Paras kiitos ohjaamisesta on kuitenkin se kun
kerholaiset tai heidän vanhemmat kiittelevät kerhotoiminnasta. Varsinkin siinä
vaiheessa kun lopetin kerhonohjaamisen, sain paljon kiitosta kerhovuosista. Te
kerhonohjaajat teette tärkeää työtä. Te annatte paljon oppia lapsille ja lapset
antavat teille! Hienoa kerhonohjaajat, hyvä KAIKKI 4H:laiset! :D
Aurinkoisin terveisin,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti