maanantai 14. huhtikuuta 2014

Stipendienjakotilaisuus - unohtumaton päivä

Perjantaina 4.4. jaettiin 4H:n valtakunnalliset stipendit valtioneuvoston juhlahuoneistossa Helsingissä. Stipendit luovutti maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 4H-säätiön hallituksen puheenjohtajan Ensio Hytösen kanssa. Meistä nutokulaisista jopa kolme sai stipendin, tässä kokemuksia ja kuvia tilaisuudesta!


Kuva: Peter Kavonius

Kuva: Peter Kavonius

"Stipendienjakotilaisuus oli kyllä mahtava lopetus kahdelle huikealle päivälle. Koko tapaaminen oli ihan huippu kokemus mukaanlukien ruokailut ja teatterit. Ei voi olla muuta kuin kiitollinen siitä, että saa olla mukana tällaisessa asiassa kuin 4H. Lukuisista asioista joita 4H:n kautta olen voinut kokea en voi olla kuin kiitollinen. Olen myös todella iloinen siitä, että nuorten aktiivisuutta palkitaan ja kannustetaan tällaisilla tunnustuksilla. Pienet ja suuret "porkkanat" tsemppaavat jatkamaan ja lisäävät varmasti aktiivisuutta myös tulevaisuudessa. Tuntuu niin hyvältä kun omaa työtä arvostetaan!"
-Anni

Kuva: Peter Kavonius

"Stipendien jako oli mahtava kokemus. Näitä hetkiä voi kokea elämässään varmasti vain muutamia kertoja. Kullan kimallus ja kristallin säihke, millään ei olisi malttanut lähteä Valtioneuvoston juhlahuoneistosta kotimatkalle, vaikkakin kotiin oli mukava palata.
On hienoa, kuinka järjestömme arvostaa nuoria palkiten heitä 4H-Säätiön stipendein. Loppuviikko kaikkine teatteriesityksineen, ruokailuineen huipennettuna stipendienjakotilaisuudella arvovaltaisessa seurassa on unohtumaton etappi elämässä, joka kannustaa jatkamaan 4H-työn tekemistä myös tulevaisuudessa. Kiitos mukavista ja ikimuistoisista muistoista ja tuttavuuksista."
-Simo

Kuva: Peter Kavonius

"Stipenditilaisuus oli ikimuistoinen ja valtioneuvoston juhlahuoneisto upea paikka. Oli hienoa juhlistaa omaa ja muiden stipendiaattien 4H-taivalta näin juhlavissa puitteissa. Mukava oli myös tavata muita stipendiaatteja ja kuulla heidän tarinoitaan. Oman jännityksensä tilaisuuteen toi puheen pitäminen, mutta sekin meni hyvin fiiliksin! Puheen voi lukea tämän bloggauksen loppuosasta, siinä vielä lisää omia mietteitäni."
-Eeva-Maija


Anni, Simo & Eevis. Kuva: Peter Kavonius

Arvoisa herra ministeri, hyvä 4H-säätiö, hyvät stipendiaattitoverit sekä muut kutsuvieraat.
On ollut tosi hienoa kokoontua tämän vuoden stipendiaattien kesken ja huomata miten erilaiset polut ovat johdattaneet meidät nyt tänne. Meitä on tullut eri puolilta Suomea ja kaikilla on oma tarinansa kerrottavanaan, mutta 4H on kuitenkin se mikä meitä yhdistää.

Kuva: Peter Kavonius

Kun sain kuulla että olin saanut stipendin, ensimmäinen reaktio oli että mistä hyvästä sen sain. Mitä minä olen tehnyt että olen saanut tällaisen huomionosoituksen ja vielä pyynnön tulla pitämään puhetta tänne tilaisuuteen. No, aloin sitten miettimään mitä asioita olen 4H:n puitteissa tehnyt. Vietin lapsuuteni pienessä Särkisalon kylässä Konnevedellä, Keski-Suomessa. 4H-kerho oli oikeastaan ainoa harrastustoiminta mitä omalla kylällä järjestettiin, joten siellä tuli käytyä aktiivisesti. Tein myös alakouluikäisenä innokkaasti TOP eli tekemällä oppii parhaiten –tehtäviä. 4H:lla oli siis merkittävä rooli omassa elämässäni jo silloin.


Ehkä kaikista isoin ja eniten omaan ja muidenkin elämään vaikuttanut juttu oli se, kun pidin viime ja sitä edellisenä kesänä lettukahvilaa Konneveden torilla. Minulla oli siis 4H-yritys ja muurinpohjalettujen paistelun lisäksi tein ompelutöitä tilauksesta. Sain työllistettyä itseni kahdeksi kesäksi ja pääsin kokeilemaan yrittäjyyttä. Omat haasteensa siinä oli, kun piti itse hoitaa kaikki: raha-asiat, ainesten hankkiminen, tavaroiden kuljettaminen jne, mutta oli se myös tosi mukavaa kun sai esimerkiksi olla ulkona ja rupatella ihmisten kanssa. Lisäksi oli hienoa tarjota palveluita ihmisille pienellä paikkakunnalla, jossa tarjontaa ei paljoa ole. Monelle lettuhetki oli myös sosiaalinen kokemus, ihmisiä ei yleensä haitannut istuiko vastapäätä tuttu vai tuntematon, juttu luisti siitä huolimatta. Itse asiassa ehkä tärkein asia mitä lettukahvila toi asiakkailleen ei ollut pakosti ne letut vaan yhteisöllisyys.

Tosiaan näitä kun mietiskelin, niin tajusin että voin olla ylpeä saavutuksistani ja saamastani stipendistä. Ja niin voidaan olla ihan me kaikki stipendiaatit. Pitää muistaa että 4H on se joka on mahdollistanut tämän kaiken ja siitä olen erittäin kiitollinen. Olen myös iloinen, että vaikka 4H-yritystoimintani on tältä erää ohi, olen saanut kunnian olla 4H:n nuorisotoimikunnan jäsen tänä vuonna ja toimia yritysvastaavana. On hienoa miten monipuolinen järjestö 4H on, kun on aika jättää joku asia taakseen, niin aina löytyy uusi polku jota kulkea. Siispä kiitos 4H-liitto ja -säätiö mahdollisuuksista joita tarjoatte ja suurkiitos myös stipendistä. Kiitollisia ollaan varmasti me kaikki stipendiaatit, ja muistetaan olla myös ylpeitä omista saavutuksistamme. Sillä asenteella on hyvä jatkaa tästäkin eteenpäin, sopivasti nöyränä mutta luottavaisena omaan tekemiseen. 


Kuva: Peter Kavonius

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti