Tunnelmia Tansaniasta

Viime kesä oli elämäni hienoin kesä, kun sain toteuttaa pitkäaikaisen unelmani. Pääsin matkalle kauas Afrikan Tansaniaan.  Matkaseurakseni lähti kokenut Afrikan matkailija, Suomen 4H-liiton kansainvälisistä asioista vastaava sihteeri, Päivi Haapasalo.Myös ryhmä Canadasta ja USA:sta vietti kanssamme nuo unohtumattomat kaksi viikkoa. 

Mama Africa (Päivi Haapasalo) ojentaa tuliaisia.

Ensimmäisen viikon olimme Tangan 4H-keskuksessa. Pidimme parin päivän mittaisen kerhonohjaajakoulutuksen. Teimme erilaisia harjoituksia, leikimme ja teimme ryhmätöitä. Pääsin jopa opettamaan huovutusta, josta edes Kanadalaiset ja Tansanialaiset eivät olleet koskaan kuulleetkaan. 4H-keskuksen väki oli hyvin vieraanvaraista ja ystävällistä.

Tangassa ohjelmaa oli paljon. Vierailimme useilla kouluilla, ne olivat parhaita hetkiä Tansaniassa.  

Voi sitä naurua ja riemunkiljahduksia, kun lapset huomasivat saavansa kaukaa vieraita. Koulunkäynnin ilo loisti lasten kasvoilla, voi kunpa sitä samaa asennetta saisi tänne Suomeenkin. 4H-toiminta oli kouluilla aktiivista. Koulujen pihoilla kasvoi mitä erilaisimpia kasveja, hedelmiä ja vihanneksia. 4H-kerhossa ohjaajina toimivat opettajat,  opastivat oppilaita niiden kasvattamisessa ja hoitamisessa. Naapurit ja koulun henkilökunta osti kerholaisten kasvattamia tuotteita, ja näin kerhotoiminta sai rahaa.   

Koululla vastaanotto oli iloinen.

Paikallisella torilla oli paljon ihmeteltävää. Jotenkin vaan ihmeellisellä tavalla shillingit katosivat rahapussistani, minusta kuoriutui oikea himoshoppaaja. Kaikki oli niin kaunista ja värikästä. Mukaani tarttui tekstiilejä, koruja ja paljon ideoita omiin käsitöihini. Ostin myös perinteisen Tansanialaisen  naisenmekon. Kun pistin sen päälle, minua alettiin kutsumaan ’’Mama Tansaniaksi’’. 

Yhtenä päivänä matkasimme rosoista ja mutkikasta tietä pitkin Lutindin vuoristokylää, koulua ja psykiatrista sairaalaa.  Saimme kokea ensimmäisellä viikolla myös Intian Valtameressä uimisen ja ihmettelyt Moshin kalkkikiviluolissa.  Ensimmäisen viikon mukanamme kulki seitsemän Tangalaista 4H-nuorta.  Meillä oli niin hauskaa yhdessä!Toisen viikon maanantaina hyvästelimme Tangan rakkaat 4H-ystävät, eikä eronkyyneleiltäkään vältetty. 

Norsulauma ruokailemassa.

 Toisella viikolla saimme kokea jälleen ainutlaatuisia hetkiä Tansaniassa.  Marangussa ihailimme kauniita vesiputouksia. Ajoimme  Kilimanjaron vuoren rinteillä. Kilimanjaro on Afrikan korkein vuori, lähes 6 000 metriä korkea. Vierailimme kunnan virastoilla ja teimme muutaman kouluvierailun. Pääsimme käymään myös oppilaiden kotona, tutustumassa heidän 4H-projekteihin. Eräällä pienellä koululaisella oli oma kanala ja toisella sikafarmi. Perheiden toimeentulo oli riippuvainen näiden ahkerien lapsien yrityksistä.   

  

Loppuviikko huipentui safari-reissulla Tarengerin luonnonpuistossa. Oli jännittävää nähdä livenä seeproja, kirahveja ja muita eläimiä, joita ennen oli nähnyt vain ruudun takaa luontodokumenteista.  Eläimet olivat upeita, kyllä siinä jähmettyi itse kukin, kun norsulauma tallusteli automme vierestä. 

 Tansanian matka oli elämäni hienoin kokemus. Sain tutustua  maan kulttuuriin ja kieleen, niihin ihaniin ja iloisiin ihmisiin. Lapset erityisesti veivät sydämeni, kaikki halusivat syliin, halata ja koskea valkoista ihoa.

Matka oli opettavainen. Opin paljon maan kulttuurista, kielestä ja luonnosta. Opin käyttämään rohkeasti englannin ja suahilin kieltä. Vaikka ihmisillä elämä oli vaatimatonta ja työntäyteistä, en ole koskaan nähnyt niin iloisia ihmisiä kuin mitä Tansaniassa näin.  Siellä ihmisille merkitsee eniten oma perhe. Ilo  tulee luonnosta, ihmisistä ja tanssista. Täällä länsimaissa haetaan onnea materialismista ja rahasta, siellä ymmärsin todella mitkä ovat avaimet onneen.  

Matkasta voisi kirjoittaa vaikka kuinka pitkästi, kokemuksia ei mitenkään voi kuvata tarpeeksi,  vaan ne täytyy ensin itse kokea.  Paikan päällä piti monta kertaa kysyä itseltäni, ’’onko tämä todellista, että olen täällä’’.

Uusien ystävien keskellä.

Minulla on suuri halu palata takaisin sinne, tavata taas ne ihmiset joiden kanssa vietin unohtumattomat hetket.   

 Pieni suahilin kielen sanasto:  

ASANTE (sana) = KIITOS (paljon) 

KARIBU = TERVETULOA 

JAMBO! = TERVEHDYS      

HABARI? = MITÄ KUULUU? 

HABARI ZA ASUBUHI! = HYVÄÄ HUOMENTA!

Nämä muistot, kuvissa hymyilevät ihmiset lämmittävät mieltäni näinä kylminä ja koleina talvipäivinä.

 

 Uutta Tansanian matkaa odotellen, 

 Laura Taskila